044 9766 137 Kokeile 7 päivää ILMAISEKSI!

Ajankohtaista liikunnasta

19.8.2020

Tauotatko hyvinvointiasi pandemian aikana?

Kun Korona iski, se iski lujaa meihin kaikkiin, eri tavoin. Osa jäi kotiin etätöihin, osalla ei siihen ollut mahdollisuutta. Suurin osa lapsista jäi kotiin opiskelemaan, seuratoiminta lakkasi, samoin monet sosiaaliset kontaktit.

Mitä tapahtui hyvinvoinnille? Kotiurheiluvälineet myytiin loppuun verkkokaupoissa, polkupyörät ja juoksutossut urheilukappojen hyllyistä. Ja hyvä niin. Mutta mitä tapahtui hyvinvoinnille oikeasti?

Jo ennen koronaa netistä on saanut tilattua kotiinsa lähes kaiken, ruuasta lähtien. Pitsan saa kotiovelle, en ole tilastotieteilijä, mutta luulen että sen menekki on suurempaa kuin kanasalaatin myös pandemian aikana. Samoin juoksumatot ja kahvakuulat ovat olleet saatavilla kaiken aikaa, mutta valmentajan näkökulmasta vuosia kotijumppaa ja salitreeniä seuranneena voin sanoa että kotitreeni ei ole sama asia kuin kuntosali, ellei kotona ole kuntosalia. Samoin kahvakuulat pölyttyvät sängyn alla ja ovistoppareina muutaman viikon jälkeen, koska ryhmäliikuntatunti vetäjineen ja ryhmätsemppi ovat aivan eri asia, kuin olohuoneessa päästä keksityn ohjelman tekeminen.

Korona on meidät löytänyt, mutta emme voi lakata elämästä, vaikka korona onkin olemassa. Se mitä me voimme tehdä, on vain huomioida sen arjessamme eri tavoin.

Meillä Kuntomossa desinfioidaan laitteita edelleen, asiakkaille on asiaankuuluvat välineet laitteiden huoltamista varten ja salille ei tulla sairaana, kuten mitään muutakaan liikuntaa ei olla ennen koronaakaan suositeltu harrastettavaksi kipeänä.

OYS:n koronatilanne on edelleen rauhallinen. Koronatilanne säilyy Pohjois-Pohjanmaalla rauhallisena. Kesä-heinäkuun aikana alueella on todettu vain muutamia yksittäisiä koronatartuntoja.

Salikortteja tauotettiin keväällä, ja tauotetaan edelleen. Koska se loppuu? koska korona loppuu? Ei ikinä.  Koska meidän hyvinvointimme loppuu? Hyvin nopeasti, jos lakkaamme pitämästä siitä huolta.

Istumme, makaamme, tuijotamme erilaisia näyttöjä. Saatamme pissattaa koiran tai pyörittää niskaa aamulla herätessä. Kannamme kauppakasseja marketista, missä desinfiointi on aivan eri luokkaa kuin kuntosalilla. Mutta emme harrasta liikuntaa. Olemme olleet kesän kuin hevoset kesälaitumella, mutta fyysinen kuntomme ei siitä ole päässyt paljon paranemaan.  Osa on vieraillut yökerhossa, ulkomailla, ruokaravintolassa, vaatekaupan pukukopissa. Tankannut autoonsa bensaa.

Salille ei kuitenkaan uskalla mennä.

Korona ajaa ihmisiä niin taloudelliseen kuin henkiseenkin ahdinkoon. Liikunnan on tutkittu parantavan myös henkistä hyvinvointia, joten salikortin kk-maksu on pieni hinta siitä, että keho ja mieli pysyvät kunnossa. Pandemia on kauhea ja surullinen asia. Se on keskuudessamme ja siellä pysyy.  Syyt liikkumattomuudelle ovat kuitenkin lopulta samat kuin normaaliaikanakin. Tai, ennen, koska tämä on nyt uusi normaali, eikä tästä ole paluuta mihinkään ”entiseen.”

Sitku ja mutku. Sitku mulla on enemmän vapaa-aikaa. Sitku lapset kasvaa. Sitku mulla on vähemmän töitä. Sitku stressi loppuu. Sitku korona on ohi. Syyt ovat aina olemassa, eivät ne mihinkään katoa. Se mihin me voimme vaikuttaa, on oma asenteemme ja toimintamme. Myös salilla.

Salille ei tulla sairaana, desinfioidaan omat laitteet ennen ja jälkeen, laitetaan tavarat paikalleen eikä mennä pärskimään tai huohottamaan toisen niskaan. Liikunnan hyödyt myös vastustuskyvyn kannalta ja erilaisista sairauksista tai leikkauksista toipumisessa ovat kiistattomat. Törmäsin termiin lukuhäpeä aiemmin päivällä, ja huomaan että korona on tuonut eteeni myös uuden termin, salihäpeä. Ihmiset eivät uskalla enää sanoa käyvänsä salilla, koska saavat siitä niin vahvat vastareaktiot. Ja yleensä vastakkainasettuja on ihminen, joka käy marketissa. Nyt sanotaan, että no ruokakaupassa on pakko käydä. No, mielestäni liikunnan pitäisi olla kyllä samanlainen ”pakko” ihmisille. Koska ilman liikettä kehomme voi huonosti.

Valmennuksen näkökulmasta korona teki sen, että osa kävi salilla, osa kävi ”salaa” jopa puolisoiltaan. Osan kanssa oltiin ulkona. Hyvin harva asiakas tauotti valmennuksen. Ymmärrän sen hyvin, sillä valmentaja on tiellä pitävä ura silloin, kun aletaan luisua. Oli helpompi jatkaa urheilua, kun oli joku, jonka kanssa sai sitä tehdä turvallisesti. Ja tämä sama pätee myös poikkeusolon ulkopuolella.

  • Mitä tapahtuu hyvinvoinnille, kun koronasta on tullut uusi normaali?
  • Mitä tapahtuu hyvinvoinnille, kun salikortti pannaan hyllylle odottamaan ”parempia aikoja?”

Käsi ylös jokainen, joka harrasti kotijumppaa useita kertoja viikossa koko kevään? Ja käsi ylös, joka koki valtavaa uupumusta henkisen kuorman keskellä, paikat jumitti, olo oli huono, eikä ruokakaupastakaan jaksanut lopulta hakea ainoastaan hyviä vaihtoehtoja?

Vasta luin jonkun tekstin, missä oli maininta että pikaruokalat pärjäsivät loistavasti keväällä. Uskon sen. Take away-ruokaa auton ikkunasta sisään, ei kokkaamista sata kertaa päivässä, kun ruokia sai korvata hamppareilla. Istumista etätyöpisteellä, istumista sohvalla. Hermo pinkeänä lasten tylsistymisestä. Sitten olis jumppaa sen kaiken keskellä olohuoneessa. Edelleen huudan sen perään, että jos me emme pidä huolta hyvinvoinnistamme nyt, on meillä oltava resursseja sairastaa myöhemmin.

En luokittele ihmisiä nyt mihinkään riskiryhmiin tai muihin, vaan puhun yleisellä tasolla. Kuntosalit ovat asiakkaita varten. Jos asiakkaita ei ole, ei ole kuntosalejakaan. Toki, koska sitä ”sitku tilanne palaa normaaliksi”- normaalia ei tule enää olemaan, niin se tauotettu kortti on tauolle sitten ihan kokonaan. Fyysinen ja psyykkinen terveys ovat asioita, joiden menettämisen ymmärtää valitettavan usein liian myöhään.

Ennaltaehkäise, liiku.

Kirjoittaja on Kuntomon valmennusvastaava, valmentaja / Personal trainer  Anna Ruostepuro.